Keskiviikko aamuna menimme koululle normaalisti. Menimme omiin ryhmiimme, saimme nimilaput ja aloimme tekemään siltaamme. Tässä kesti noin kaksi tuntia, jonka jälkeen harjoittelimme tunnin kevätjuhla esitystämme. Ruokailun jälkeen olimme kahdella tunnilla. Meidän oma opettajamme ei ollut koulussa, joten olimme ekalla tunnilla kärpäslätkää ja tokalla tunnilla norsupalloa. Viimeisellä tunnilla leikimme omissa ryhmissämme erilaisia leikkejä. Tulimme linkalla kotiin Miriamin kanssa ja noin neljän aikaan lähdimme käymään Keskisellä. Kiersimme hetken kahdestaan, jonka jälkeen menimme kavereidemme kanssa. Illalla kävästiin pikaisesti vielä nuopparilla.
Torstaina menimme koululle taas yhdeksän aikaan. Jatkoimme heti leikkejämme mihin olimme keskiviikko iltapäivänä lopettaneet. Menimme syömään jo puoli yhdentoista aikaan, sillä lähdimme yhdeltätoista patikoimaan. Saimme lähteä aikaisemmin Miriamin, Francescan ja Sallan kanssa, koska halusimme lähteä vielä eläinpuistoon ennen kuin se meni kiinni. Miriam tykkäsi todella paljon kaikista eläimistä, joita hän ei ole nähnyt. Pitkän päivän jälkeen emme jaksaneet enää lähteä mihinkään. Illalla kävimme saunassa, jossa Miriam viihtyi hyvin. Pelasimme myös pelejä ja juttelimme.
Perjantai aamu ennen koulua meni taas saman kaavan mukaan. Ensimmäisellä tunnilla harjoittelimme toisen kerran kevätjuhla esitystämme ja otimme parit kuvat. Seuraavat kolme tuntia olimme kahdessa ryhmässä. Minun ryhmäni pelasi ensiksi pesäpalloa. Toivon, että jokainen ulkomaalainen oppi edes jotakin. Ruokailun jälkeen menimme köksän luokkaan ja leivoimme korvapuusteja pariemme kanssa. Koulu loppui jo yhdeltä, sillä illalla oli kevätjuhla. Jäimme kylälle, kiersimme keskustan ja kävimme parissa kaupassa. Äiti tuli hakemaan meitä, jonka jälkeen lähdimme heti ratsastamaan. Miriam ei ollut koskaan ennen ratsastanut, joten se oli hänelle aivan uusi juttu. Kävimme myös näkötornilla ja ravintolassa syömässä. Illalla oli sitten koulumme kevätjuhla, jossa esitimme tanssimme. Juhlan jälkeen otimme paljon kuvia. Pääsimme kotiin noin yhdeksän aikaan ja pidimme vain rennon koti-illan.
Lauantain aamuna piti herätä samaan aikaan kuin muinakin aamuina. Koululle pääsimme varttia vaille yhdeksän.Viimeiset viisitoista minuuttia meni sitten itkiessä. Tasan yhdeksän aikaan lähti linja-auto kohti Helsingin lentokenttää. Tämä viikko oli minulle mahtava kokemus ja paljon tuli koettua uusien ystävien kanssa. Odotan jo sitä päivää, kun näen Miriamin uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.