perjantai 22. toukokuuta 2015

Unohtumaton viikko

Toissa viikolla jatkui comenius-projektimme täällä Suomessa. Tiistai-iltana 5.5 yhdeksän aikaan linja-auto kaartoi koulumme pihaan ja Italialaiset, Espanjalaiset, Englantilaiset ja Saksalaiset hyppäsivät autosta ulos. Itse sain kotiini Italialais tytön Miriamin.


Keskiviikko aamuna menimme koululle normaalisti. Menimme omiin ryhmiimme, saimme nimilaput ja aloimme tekemään siltaamme. Tässä kesti noin kaksi tuntia, jonka jälkeen harjoittelimme tunnin kevätjuhla esitystämme. Ruokailun jälkeen olimme kahdella tunnilla. Meidän oma opettajamme ei ollut koulussa, joten olimme ekalla tunnilla kärpäslätkää ja tokalla tunnilla norsupalloa. Viimeisellä tunnilla leikimme omissa ryhmissämme erilaisia leikkejä. Tulimme linkalla kotiin Miriamin kanssa ja noin neljän aikaan lähdimme käymään Keskisellä. Kiersimme hetken kahdestaan, jonka jälkeen menimme kavereidemme kanssa. Illalla kävästiin pikaisesti vielä nuopparilla.



Torstaina menimme koululle taas yhdeksän aikaan. Jatkoimme heti leikkejämme mihin olimme keskiviikko iltapäivänä lopettaneet. Menimme syömään jo puoli yhdentoista aikaan, sillä lähdimme yhdeltätoista patikoimaan. Saimme lähteä aikaisemmin Miriamin, Francescan ja Sallan kanssa, koska halusimme lähteä vielä eläinpuistoon ennen kuin se meni kiinni. Miriam tykkäsi todella paljon kaikista eläimistä, joita hän ei ole nähnyt. Pitkän päivän jälkeen emme jaksaneet enää lähteä mihinkään. Illalla kävimme saunassa, jossa Miriam viihtyi hyvin. Pelasimme myös pelejä ja juttelimme.







Perjantai aamu ennen koulua meni taas saman kaavan mukaan. Ensimmäisellä tunnilla harjoittelimme toisen kerran kevätjuhla esitystämme ja otimme parit kuvat. Seuraavat kolme tuntia olimme kahdessa ryhmässä. Minun ryhmäni pelasi ensiksi pesäpalloa. Toivon, että jokainen ulkomaalainen oppi edes jotakin. Ruokailun jälkeen menimme köksän luokkaan ja leivoimme korvapuusteja pariemme kanssa. Koulu loppui jo yhdeltä, sillä illalla oli kevätjuhla. Jäimme kylälle, kiersimme keskustan ja kävimme parissa kaupassa. Äiti tuli hakemaan meitä, jonka jälkeen lähdimme heti ratsastamaan. Miriam ei ollut koskaan ennen ratsastanut, joten se oli hänelle aivan uusi juttu. Kävimme myös näkötornilla ja ravintolassa syömässä. Illalla oli sitten koulumme kevätjuhla, jossa esitimme tanssimme. Juhlan jälkeen otimme paljon kuvia. Pääsimme kotiin noin yhdeksän aikaan ja pidimme vain rennon koti-illan.




Lauantain aamuna piti herätä samaan aikaan kuin muinakin aamuina. Koululle pääsimme varttia vaille yhdeksän.Viimeiset viisitoista minuuttia meni sitten itkiessä. Tasan yhdeksän aikaan lähti linja-auto kohti Helsingin lentokenttää. Tämä viikko oli minulle mahtava kokemus ja paljon tuli koettua uusien ystävien kanssa. Odotan jo sitä päivää, kun näen Miriamin uudestaan.


sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Paluu blogimaailmaan



Hei taas melkein kolmen kuukauden tauon jälkeen! Päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tulla postaamaan teille. Suurimpana syynä taukoon on ollut kuvien puute. En ole ottanut yhtään kuvia viime kuukausina. Nyt kumminkin täällä ollaan ja uutta virtaa täynnä. Yritän nyt pitää normaalia postaustahtia yllä, katsotaan miten onnistun.
Totta puhuttaessa en ole myöskään tehnyt mitään. Hiihtolomanikin vietin kotona viltin alla sairastaen. Viime viikonloppuna tapahtui kumminkin hieman enemmän sillä kaverini Elmiina oli luonamme, sekä kävin soittokunnan kanssa soittamassa. Eilen oli yhteisvastuukeräys, johon itsenikin oli osallistuttava rippikoululaisena. Nyt taidan mennä jatkamaan historianprojektin loppuun, jonka kanssa on taisteltu jo monta viikkoa.
Kirjoittaminen ei nyt oikein suju, joten toivotan teille kaikille oikein hyvää ensiviikkoa!
 Nähdään ! :)

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

My year 2014

Hei :)
En koko joululoman aikana kerennyt blogiani päivittelemään, mutta nyt intoa täynnä uusia postauksia kohti.


Vuosi 2014 oli ehdottomasti tähän astisista paras. Koin paljon kaikkea uutta: kävin kuukauden aikana kahdesti ulkomailla, joista lempparini kuitenkin oli Italian reissu. Oisittepa nähneet minut, kun äiti laittoi viestin että pääsin sinne reissuun. Itkeminen ei ole kivaa sairaana. Tutustuin uuteen kulttuuriin, sain kavereita ulkomailta, Suomen kaverit tuli tärkeimmiksi, olin ensimmäistä kertaa elämässäni laivalla, halasin kahta idoliani, kävin keikoilla, aloitin kaksi uutta kieltä, juhlin, kävin ratsastamassa, pidin hauskaa kavereideni kanssa, näin sukulaisia...
Myös paljon jo monena vuonna toteutetut jutut olivat jälleen kivoja.
Mun vuosi oli kokonaisuudessaan mahtava! On silti kivaa aloittaa uusi vuosi, joten hyvää uutta vuotta kaikille! :)
Nähdään!:)
(ottaisin mielelläni vastaan myös postausehdotuksia)