Unohtumaton viikko

Toissa viikolla jatkui comenius-projektimme täällä Suomessa. Tiistai-iltana 5.5 yhdeksän aikaan linja-auto kaartoi koulumme pihaan ja Italialaiset, Espanjalaiset, Englantilaiset ja Saksalaiset hyppäsivät autosta ulos. Itse sain kotiini Italialais tytön Miriamin.

Keskiviikko aamuna menimme koululle normaalisti. Menimme omiin ryhmiimme, saimme nimilaput ja aloimme tekemään siltaamme. Tässä kesti noin kaksi tuntia, jonka jälkeen harjoittelimme tunnin kevätjuhla esitystämme. Ruokailun jälkeen olimme kahdella tunnilla. Meidän oma opettajamme ei ollut koulussa, joten olimme ekalla tunnilla kärpäslätkää ja tokalla tunnilla norsupalloa. Viimeisellä tunnilla leikimme omissa ryhmissämme erilaisia leikkejä. Tulimme linkalla kotiin Miriamin kanssa ja noin neljän aikaan lähdimme käymään Keskisellä. Kiersimme hetken kahdestaan, jonka jälkeen menimme kavereidemme kanssa. Illalla kävästiin pikaisesti vielä nuopparilla.

Torstaina menimme koululle taas yhdeksän aikaan. Jatkoimme heti leikkejämme mihin olimme keskiviikko iltapäivänä lopettaneet. Menimme syömään jo puoli yhdentoista aikaan, sillä lähdimme yhdeltätoista patikoimaan. Saimme lähteä aikaisemmin Miriamin, Francescan ja Sallan kanssa, koska halusimme lähteä vielä eläinpuistoon ennen kuin se meni kiinni. Miriam tykkäsi todella paljon kaikista eläimistä, joita hän ei ole nähnyt. Pitkän päivän jälkeen emme jaksaneet enää lähteä mihinkään. Illalla kävimme saunassa, jossa Miriam viihtyi hyvin. Pelasimme myös pelejä ja juttelimme.

Perjantai aamu ennen koulua meni taas saman kaavan mukaan. Ensimmäisellä tunnilla harjoittelimme toisen kerran kevätjuhla esitystämme ja otimme parit kuvat. Seuraavat kolme tuntia olimme kahdessa ryhmässä. Minun ryhmäni pelasi ensiksi pesäpalloa. Toivon, että jokainen ulkomaalainen oppi edes jotakin. Ruokailun jälkeen menimme köksän luokkaan ja leivoimme korvapuusteja pariemme kanssa. Koulu loppui jo yhdeltä, sillä illalla oli kevätjuhla. Jäimme kylälle, kiersimme keskustan ja kävimme parissa kaupassa. Äiti tuli hakemaan meitä, jonka jälkeen lähdimme heti ratsastamaan. Miriam ei ollut koskaan ennen ratsastanut, joten se oli hänelle aivan uusi juttu. Kävimme myös näkötornilla ja ravintolassa syömässä. Illalla oli sitten koulumme kevätjuhla, jossa esitimme tanssimme. Juhlan jälkeen otimme paljon kuvia. Pääsimme kotiin noin yhdeksän aikaan ja pidimme vain rennon koti-illan.

Lauantain aamuna piti herätä samaan aikaan kuin muinakin aamuina. Koululle pääsimme varttia vaille yhdeksän.Viimeiset viisitoista minuuttia meni sitten itkiessä. Tasan yhdeksän aikaan lähti linja-auto kohti Helsingin lentokenttää. Tämä viikko oli minulle mahtava kokemus ja paljon tuli koettua uusien ystävien kanssa. Odotan jo sitä päivää, kun näen Miriamin uudestaan.

Paluu blogimaailmaan

Hei taas melkein kolmen kuukauden tauon jälkeen! Päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tulla postaamaan teille. Suurimpana syynä taukoon on ollut kuvien puute. En ole ottanut yhtään kuvia viime kuukausina. Nyt kumminkin täällä ollaan ja uutta virtaa täynnä. Yritän nyt pitää normaalia postaustahtia yllä, katsotaan miten onnistun.
Totta puhuttaessa en ole myöskään tehnyt mitään. Hiihtolomanikin vietin kotona viltin alla sairastaen. Viime viikonloppuna tapahtui kumminkin hieman enemmän sillä kaverini Elmiina oli luonamme, sekä kävin soittokunnan kanssa soittamassa. Eilen oli yhteisvastuukeräys, johon itsenikin oli osallistuttava rippikoululaisena. Nyt taidan mennä jatkamaan historianprojektin loppuun, jonka kanssa on taisteltu jo monta viikkoa.

Kirjoittaminen ei nyt oikein suju, joten toivotan teille kaikille oikein hyvää ensiviikkoa!

 Nähdään ! :)

My year 2014

Hei :)
En koko joululoman aikana kerennyt blogiani päivittelemään, mutta nyt intoa täynnä uusia postauksia kohti.

Vuosi 2014 oli ehdottomasti tähän astisista paras. Koin paljon kaikkea uutta: kävin kuukauden aikana kahdesti ulkomailla, joista lempparini kuitenkin oli Italian reissu. Oisittepa nähneet minut, kun äiti laittoi viestin että pääsin sinne reissuun. Itkeminen ei ole kivaa sairaana. Tutustuin uuteen kulttuuriin, sain kavereita ulkomailta, Suomen kaverit tuli tärkeimmiksi, olin ensimmäistä kertaa elämässäni laivalla, halasin kahta idoliani, kävin keikoilla, aloitin kaksi uutta kieltä, juhlin, kävin ratsastamassa, pidin hauskaa kavereideni kanssa, näin sukulaisia...
Myös paljon jo monena vuonna toteutetut jutut olivat jälleen kivoja.

Mun vuosi oli kokonaisuudessaan mahtava! On silti kivaa aloittaa uusi vuosi, joten hyvää uutta vuotta kaikille! :)

Nähdään!:)

(ottaisin mielelläni vastaan myös postausehdotuksia)

Vihdoin lomalla!

 

Vihdoin pääsen blogiakin päivittelemään. Silloin kun viimeisimmän postauksen julkaisin, tiesin ettei hetkeen postauksia tulisi, sillä silloin alkoi kauhea koeputki ja se kestikin aivan viimeisiin koulupäiviin saakka. Eipä minulla mitään ihmeellistä kerrottavaakaan ole ollut, sillä koulun jälkeen aloin melkein joka päivä lukemaan kokeisiin.
Kuvamaan olen viikonloppuisin ehtinyt. Myös putki on ollut parempi, sillä sain kaveriltani lainaksi 50mm odjektiivin. Varsinkin nyt edellisviikon aikana on ollut kiva kuvata sillä pihalla on lunta.
Mitäs muuta? No eipä oikeastaan mitään. Kävin pitkästä aikaa Iken keikalla ja oli kyllä mahtava keikka!
Huomenna on jo jouluaatto, eikä kyllä yhtään tunnu siltä. Sain pari kivaa video ehdotusta joita voisin yrittää kuvata huomenna :)
Tällä kertaa taidan jättää tämän postailun tähän.

Ensi kertaan! :)

Italia

Tosiaan kun jo viime postauksessa kerroin nyt vuoroon pääsee toinen ulkomaanmatkani tälle syksylle. Tämä matka oli koulun kautta olevan Comenius-projektin matka. Viime keväänä koulullamme arvottiin ketkä matkalle pääsisivät ja minulla kävi arpaonni. Meidän koulumme ryhmä oli todella hyvä ja reissu oli kokonaisuudessaan mahtava ja ikimuistoinen.

Matkaan lähdimme koulumme pihasta tiistaina 7.10. Auto- sekä junamatka menivät äkkiä ja niin olimmekin jo Helsingissä. Helsingissä kävimme syömässä ja sen jälkeen meninne lentokentälle. Lentokentällä kaikki sujui mallikaasti ja hetken kuluttua istuimme jo koneessa matkalla kohti Roomaa. Roomassa meillä oli jatkolento Bariin. Itse taisin pieneen paniikkikohtaukseen joutua ja kiire tuli, mutta kerkesimme kumminkin helposti lennollemme. Barista vielä yksi taksi matka ja näin saavuimmekin jo Biscegliehin. Olin todella jännittynyt perheeseen menosta, mutta selvisin koko viikosta :D Perheen tytön nimi oli Francesca.
 

Keskiviikkona 8.10 tutustuimme perheidemme lapsien kouluun. Olimme mukana yhdellä tunnilla ja sen jälkeen kaikille Italian tapaamiseen pääseville oli pieni tervetuloleikki. Oppilaita oli myös Englannista, Espanjasta ja Saksasta. Tämän jälkeen lähdimme vanhaan kaupunkiin kierrokselle ja sen jälkeen kävimme satamassa. Sieltä pääsimme lähtemään takaisin perheisiimme. Kävimme pienellä kävelylenkillä ja tämän jälkeen oli lähtö orkesteriharjoituksiin. Orkesterissa oli paljon erilaisempaa kuin Suomessa, mutta siitäkin selvisin :D Tutustuin harjoituksissa myös uusiin kivoihin ihmisiin. Tämän jälkeen menimme syömään Francescan kaverin Ilarian luokse.

 Torstaina 9.10 kouluun piti mennä taas kahdeksaksi. Lähdimmekin heti bussilla johonkin Bisceglien lähellä sijaitsevalle kunnalle. Tämän paikan nimi jäi epäselväksi minulle. Siellä menimme katsomaan Dolmen nimistä nähtävyyttä. Oltiin siellä vähän aikaa ja sen jälkeen lähdettiin johonkin maatilalle. Siellä mentiin katsomaan mozzarellan tekoa. Se oli hieman pitkästyttävää. Sen jälkeen kierreltiin katsomassa kaikkia perus maatilaneläimiä. Siellä oli tosi paljon lampaita ja vuohia. Kun oltiin kierretty ja katsotto kaikki eläimet läpi oli meillä vapaa-aikaa. Käytettiin se aika Ainon ja Oonan kanssa kuvaamiseen. En yhtään tiiä kauan meillä oli sitä aikaa, mutta sen jälkeen päästiin kumminkin syömään. Syömisen jälkeen oli hetken tauko. Tämän jälkeen päästiin leipomaan. Leivottiin jotain leipää. Kun leivät olivat paistuneet lähdimme takaisin Biscegliehen. Menimme heti Biscegliehen päästyämme syömään jäätelöä Oonan ja hänen perheen tytön kanssa. Kävimme myös Francescan kanssa merenrannalla.

Viimeinen päivä eli perjantai 10.10. Perjantaina koulu alkoi vasta yhdeksän aikaan, joten oli onneksi tunti enemmän aikaa nukkua. Menimme koululla yhdelle tunnille. Itse olin seuraamassa musiikintuntia. Tunnin jälkeen lähdimme kävelemään merenrannalle. Siellä auringon paahteessa tuli tosi äkkiä kuuma ja käveltiin tosi pitkästi, joten saatinkin kulutettua Oonan kanssa monta vesipulloa ton kävelyn aikana. Päästiin onneksi siihen ihan meren rantaan ja mentiinkin sitten kahlaamaan heti. Harmillisesti se aika oli tosi lyhyt. Jatkettiin siitä matkaa johonkin puiston tyyliseen paikkaan. Siellä meidät kaikki jaettiin neljään ryhmään ja aloimme tekemään omia tansseja. Ensiksi meidän ryhmä ei meinannut saada mitään aikaiseksi, mutta kyllä saatiin onneksi sitten ihan hyvä tanssi. Evästauko ja taas harjoittelemaan. Oltiin nii iloisia, kun saatiin se koko tanssi valmiiksi. Hetken lepotauko ja sen jälkeen joku tanssiryhmä esitti meille jokaisen maan yhden kansantanssin. Italian tanssiin sai mennä kaikki mukaan. Oli niin hauska katsoa kun kaikki vaan tanssi. Sitten oli näiden meidän tanssien vuoro. :D Viimeisen tanssin jälkeen kaikki vaa meni siihen alueelle tanssimaan ja riehumaan. Se tunne kun sulla on ystäviä muista maista ja vihdoin tunnet että oikeesti ei tarvi enää miettiä että miten sanon tän ja ton asian englanniksi. <3 Tämän pienen riehumishetken jälkeen meitä tultiin hakemaan kotiin. Kerkesin käymään suihkussa ja soittamaan äidille ja sitten oli lähtö teatteriin, missä soitimme. Se oli tosi hienon kuulosta kun iso orkesteri soitti. Orkesterin jälkeen mentiin koululle ja siellä sitten oli buffet viimeisen illan takia. Sillon oteltiin viimeiset kuvat ja hyvästeliin kaikki uudet kaverit. Se oli tosi haikeaa.

Lauantai lähtöpäivä 11.10. Lauantaina herätys oli tosi aikasin, koska meidän piti olla opettajien hotellilla seitsemän aikaan. Sieltä sitten taksilla Barin kentälle ja lento Milanoon. Milanossa ei kaikki mennytkään kuten halusimme, joten kierrettiin sitten Saksan kautta Suomeen. Helsinkiin päästyämme kaikki oli tosi väsyneitä, mutta onneksi bussi millä tulimme kotiin oli ajoissa meitä hakemassa.

Reissu oli kokonaisuudessaan todella onnistunut ja ikävä on kova. Toivottavasti pääsen joskus käymään Biscegliessä uudestaan <3

Kumpi oli teidän mielestänne parempi edellisen postauksen lyhyt selitys vai tämän postauksen pitkä selitys ?

Nähdään! :)